NinaFrom Muista pitää huolta itsestäsi!

Heitätkö roskat kotona lattialle?

  • Roskia Hietsussa
    Roskia Hietsussa
  • Onko roskaaminen tämän arvoista?
    Onko roskaaminen tämän arvoista?

Mekö muka sivistyneitä? Saanen hieman epäillä. Olemme vuosia käyneet suu vaahdossa keskustelua ilmastonmuutoksesta, kierrätyksestä, milloin mistäkin direktiivistä, koska ilmasto kuulemma lämpenee. Selvä se.  Tietoa on, lukutaitoa on, osaamista ja ymmärrystä pitäisi olla. Ei voi olla vaikea laittaa omia roskia roskiin. Vai onko? Entä mitä opetamme lapsillemme? Joku muu siivoaa –ko?

Joka päivä, ulkoilutan koiriani, Espoossa, Friisilässä. Autoteiden reunassa, metsässä, hiekkatiellä, teillä, joiden varrella hiihdetään, kävellään, juostaan ja pyöräillään. Miten on mahdollista, että joka ikinen päivä, toinen koiristani, jolla on vahva hajuaisti, ehtii nappaamaan tieltä, tien varrelta, nurmelta, maahan heitetyn purkan. Yhden tai lähes kymmenen, riippuen vuodenajasta, riippuen reitistä. Nyt, kun lumet sulivat, ”niitä löytyy” tavallista enemmän.

Toinen koirani on kuusivuotias. Asuimme aiemmin Munkkivuoressa, kävin pitkillä lenkeillä silloinkin, eipä ollut niin purukumipitoista seutua. Joten ei tullut opetettua koiralle sylkemistä. Nyt ei auta mikään, pari viime vuotta on ollut aika kurjaa kävellä lenkkiä kaverin kanssa. Toinen koiristani on parivuotias ja hänelle on opetettu purkan sylkeminen. Olen ajatellut, ettei kai pidä kuonokoppaa vanhalle koiralle ostaa ja opettaa siihen, ihmisten välinpitämättömyyden vuoksi.

Vai onko roskaaminen lisääntynyt?

Luulisi jo tiedettävän, että purkka ei maadu ihan pian. Ja että se on vaaraksi myös muille eläimille. Koiralle jopa hengenvaarallinen (ksylitoli). Ja se on roska. Jonka joku ehkä siivoaa. Mutta miksi se ”joku”? Miksei itse voi heittää purkkaa roskiin. Kyllä kaupungissa roskakoreja riittää. Pitäisi olla osaamista laittaa se pureskeltu pala talteen, kunnes roskiksen ohi seuraavan kerran kulkee.

Olen myös kiukkuinen siitä, että Friisilän Mäkkärin ympäristö on harvase päivä sotkuinen. Syy ei ole Mäkkärin, eikä työntekijöiden, eikä lasten tai osaamattomuuden. Syylliset ovat autoilevat täysi-ikäiset naiset ja miehet. Istuvat autossa ja syönnin jälkeen heittävät roskat ikkunasta ulos, vaikka roskiksia on 5-100m säteellä, ehkäpä kymmenkunta. No, satunnaisesti myös tien varsille on heitetty ko. brändin roskia, ojiin, kävellessään.

Kuka siivoaa? Se joku! Kuka heittää roskat lattialle kotona?

Entä Helsingin ”Kaivari”. Otan esimerkin Vapunvietosta:

”Helsingin kaupunki tiedottaa varustautuvansa vapun piknik-jätteeseen massiivisesti. Kiinteiden puistoroskisten lisäksi keskustan ja Kaivopuiston alueelle levitetään 75 kappaletta 3,5 kuution tapahtumaroskiksia, 15 avolavaa, 240 litran astioita ja kolme kuohuviinipullojen keräyslavaa. Näiden kaikkien yhteenlaskettu vetoisuus on reilut 600 000 litraa. Lisäksi puistossa on peltitynnyreitä kytevälle grillijätteelle. Helsingin kaupunki muistuttaa, että kertakäyttögrillien hiilet ja muu kytevä jäte on laitettava niille varattuihin peltitynnyreihin, ei roskakontteihin.

Käymälöitä on varattu 214 ja pisoaareja 24. Vessat tyhjennetään ja siivotaan vapun päivän aamuna. Kaivopuistossa on edellisten vuosien tapaan kaksi pullonkeruupistettä, yksi Ison Puistotien keskivaiheilla ja toinen Kaivopuiston leikkikentällä. Kun palauttaa pisteeseen 20 kuohuviinipulloa, saa vastineeksi leffalipun. Muut pullot ja tölkit päätyvät pullonkerääjien kasseihin.Vapun aattona kaupungilla partioi 15 työntekijää varmistamassa, että pääkaupunki pysyy kuosissa. Vapun päivänä 32 kaupungin työntekijää ja 40 yhdistyksistä värvättyä työntekijää siivoaa paikkoja.

Verkkouutiset 6.4.2013

 

Kysymys: kuka roskaa? Kuka siivoaa? Kuka maksaa? Paljonko maksaa? Kuka haluaisi säästää tästä rahasummasta edes osan ja sijoittaa sen vaikka Lastensairaalaan?

Pitäisikö Kaivarin juhlijalle asettaa pääsymaksu? Mitä muita vaihtoehtoja roskaamisen vähentämiseksi olisi?

Toinen esimerkki: jos jokainen kalastaja jättää vuodessa kymmenen metriä siimaa luontoon, vuosittain sitä kertyy koko maassa 20 miljoonaa metriä. Linnunpoikasia ja pieniä nisäkkäitä sotkeutuu helposti siimoihin kohtalokkain seurauksin.

Entä miten nopeasti roskat maatuvat luonnossa:

Paperinen nenäliina 1–2 vuotta
Pahvimuki ja maitopurkki 1–5 vuotta
Tupakantumppi 15 vuotta
Purukumi 20–25 vuotta
Pussinsulkijat satoja vuosia
Muovipussi 100 vuotta, muovipullo jopa 1000 vuotta
Paristot 200–1000 vuotta
Hernekeittopurkki 200–500 vuotta
Alumiininen juomatölkki 200–1000 vuotta
Lasi säilyy luonnossa ikuisesti.

Luonto 22.5.2014 Kaleva.fi

 

Minua ärsyttää ihmisten välinpitämättömyys luontoa kohtaan. Toisia kohtaan.

 

Nina From

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Hyvä, aiheellinen kirjoitus!

Itse asiassa asia on niin aiheellinen, että itsensä verraten valistuneiden ja sivistyneiden joukkoon luettavaksi täällä haluavan kunkin keskustelijan tulisi kirjoitus lukea, miettiä asiaa oman toimintansa kannalta ja toimia asiassa esimerkkinä lähipiirissään.

Muutokset yhteiskunnassa etenevät nopeimmin onnistuneiden esimerkkien kautta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Saaristossa on muutamaankin kertaan tapahtunut että mökeiltään kaupunkiin palailevat asukkaat nakkaavat roskapussin auton ikkunasta tienpenkalle lossia/yhteysalusta odottaessaan.
No, tuosta se on vielä paikallisten toimesta helppo kerätä pois mutta sekin on hommaa jota ei edes pitäisi olla olemassa.

Tai kaupungin verovaroin järjestämät jätepisteet joiden liepeiltä voi löytyä mitä tahansa, autonakuista wc-pönttöihin ja vanhoihin sohviin. Samalla vaivalle ne olisi voinut viedä myös kaatopaikalle mutta käyttävätpä silti jotkut harkintansa ja tarmonsa toimimalla noin.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Siivosin toisten maahan heittämiä roskia aktiivisesti noin 15 vuoden ajan,
mutta kerättävä roskamäärä vain kasvoi ja jatkaa kasvaa kasvamistaan, joten haistakaapas suttupytyt v...u, kaupunkikaan ei auttanut viedessään yleiset roskikset pois,
en enää piittaa paskan vertaa, sotkekaa saatana, sotkekaa niin ettei kävelemään sovi.

Käyttäjän NinaFrom kuva
Nina From

Kiitos kommenteista. Toivottavasti tästä lähtisi laajempikin keskustelu, jos ei muuten, niin edes säästöjen vuoksi.

Joku voisi laskea malliksi yhden viikonlopun siivouskustannukset/säästövaikutukset, vaikka jossain muussa kaupungissa?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Siivouskustannuksista puhutaan aika ajoin, eritoten Vapun vieton jälkeen. Ehkäpä saamme taas lukea ainakin Helsingin (olennaisimmin Kaivarin) Vappusikolätin siivouskuluista.

Intouduin blogauksesi perusteella kirjoittamaan vastineen asiaan.

Käyttäjän NinaFrom kuva
Nina From

Kiitos Heikki.

Hyvin kompattu.

Lisää kirjoituksia aiheesta, kiitos :)

Johtaa aivan varmasti konkretiaan.

ps. on hassua ajatella, että ihminen itse ei ymmärrä omaa tekemisen tai tekemättömyyden merkitystä yhteiseen hyvään, yhteiskuntaan. Vai mitä ajattelette?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Puolueilla muuten näyttää olevan tapa jättääomat roskansa lattialle, mutta kilvan ovat lakaisemassa roskia toisten puolueiden tuvista, soima ei toiseen sovi.
Virren sanoin, "Mä altis olen löytämään vikoja veljistäni, mut huono olen huomaamaan omia virheitäni".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta puhut. Ja jos vielä huomauttaa roskaamisesta, saa vastaansa melkomoisen kiroiluryöpyn.

Jotenkin vielä ymmärrän luontoon jätetyt maatuvat jätteet - jätskitikut, koirankakat yms., vaikka niiden ongelma asutusalueilla on määrä, ei laatu.

Mutta kun bussin lattia lainehtii pistaasipähkinän kuorista, torit ovat väärällään (rikkinäisiä) pulloja jne. ja roskis vieressä on tyhjä, voi vain kysyä, kuka ihan oikeasti haluaa asua moisessa sikalassa?

Aiemmin esim. nakkareiden lähistöllä oli melko tarkkaan lihapiirakansyöntietäisyydellä roskis. Nyt ne on "säästetty" pois katukuvasta. Mihin pikaruokapaperit pitäisi siis yömyöhällä laittaa? Puvun taskuun?

Onelma on pitkälti itseääntoteuttava ja esimerkin vahvistama. Kun ensin haluamme säästää julkisissa menoissa, mm. siivoamisessa, koska se on "turhaa" on selvää, että siivoamatta jää. Kun sitten "kaikki muutkin" heittävät roskat pitkin maastoa, niin kyllä "minäkin" voin.

Lopputulos on paradoksaalinen: julkisen tilan roskaisin paikka on noin mertin halkaisijaltaan oleva ympyrä roskakorin ympärillä - ja roskis on tyhjä.

Tapani Lahnakoski

Kyllä välinpitämättömyys tässä asiassa lisääntyy koko ajan. Yksi ongelma on vielä se, että äidinkullat ovat potkineet roskikset monin paikoin paskaksi. Laita niihin sitten roskia ja koiranjätöksiä.

Itse asun n. 150 m metsästä, joten ulkoilutin koirani siellä tai ainakin menin ensin metsään niin pitkäksi ajksi, että tarpeet tuli tehdyksi. N. 28 v koirahistoriani aikana en kuitenkaan törmännyt kertaakaan mainitsemaasi ongelmaan, että koira olisi syönyt purukumin enkä kuullut keltään muultakaan, vaikka tapasin runsaasti koiranomistajia esim. koulutuskentillä.

Omat koirani eivät ottaneet mitään syötävää maastosta. Yksi ei edes ottanut minulta mitään missään ulkona, ei edes kotipihalla. Tätä en mitenkään edes opettanut. Tiedän kyllä, että koirien ruokahalussa on hirveitä eroja, esim. labukat ja kultsut ovat ihan erilaisia, vaikka niillä on samoja sukujuuria. Labukat syövät ihan niin paljon kuin saavat, kultsuille taas voi vapaasti panna kupin täyteen ja se säätää itse oannoksensa eikä ruokapussia tarvitse piilottaa. Toki joka rodussa on poikkeusyksilöitä.

Kuulin yhdestä berniläisestä, joka söi toisten koirien jätöksiä, kerran oman nahkahihnansa ja vielä C-kasetin nauhan, mikä sitten tappoi sen.

Käyttäjän NinaFrom kuva
Nina From

Olen myös kuullut, että koirien rotujen ruokahaluissa on eroa, samoin rodun sisällä, eroa on. Minulla on kaksi Cavaljer King Charles -spanieleita kaksi: toinen, eli vanhempi, syö kuin hevonen. Varmasti söisi itsensä hengiltä, koska ruokahalu on valtava. Hän on se, joka nappaa todella nopeasti purkan (hajuaisti parempi kuin toisella). On leikattu, joten muut hajut ei niinkään innosta. Laitaa suun niin tilttiin, että ei sieltä mitään saa. Syö välillä suoraan nielaisten ruuat, eli koirannappuloita.

Toinen on kaksivuotias todella viriili poika. Sama merkki, täysin erilainen syöjä. Olen yrittänyt useita eri merkkejä, kalliita ja halpoja, jotta saisin syömään ja vähän edes lihoamaan. Ei ole helppoa. Ei kiinnosta välillä ruuat tippaakaan. Purkan sylkee, kun käskee, mutta ei ole niin innokas niitä napsimaan. Hän taas tykkää hajuista muuten, olisi parempi metsästyskoiraksi ja tykkää tyttökoirien hajuista ja muista.

On niissä eroa, yksilöitä ovat.

Ja kun niitä on kaksi, ei voi koko ajan olla purkkavahtina, eli katsoa jatkuvasti tien pielustoja. Ikävä kyllä. Tulee ikävä olo tuon toisen purkkahimosta. Ei voi tietää, milloin sattuu purkka, jossa on niin paljon vielä purematonta ksylitolia, että lääkäriin saa viedä. Minusta se on niin väärin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ai purkkakin kestää pientareella isältä pojalle? Myönnän että olen viskellyt loppuunmässytettyjä purukuminjämiä tienvarsiin ja omalle pihamaalleni. Pitäisiköhän yrittää parantaa tapoja ympäristön ja ilmeisesti tiettyjen eläinten parhaaksi?

Yleisesti olen lenkkeillessäni pannut merkille, että 80% roskista liittyy tupakointiin ja juomiin. Jos sauhuttelijat ja kaljoittelijat ryhtyisivät siisteiksi, vähenisi roska tienpientareilla murto-osaan!

Eräs keväällä erottuva roskalaji on muovinen aurausviitta, joita katkeilleina ja irtoilleina löytyy ojien pohjilta. Kukas niistä on vastuussa? "Vanhaan hyvään aikaan" viitat olivat luonnontuotteita, vesakoista raivattuja nuorten puiden latvuksia.

Käyttäjän NinaFrom kuva
Nina From

Olisihan se hyvä, että herääminen syntyisi :) . En minä nuorempana tiennyt näistä kaikista, ei opastettu. Roskikset tietysti tiesin ja niiden käyttö oli jotenkin luontaista. Mutta nyt, kun tiedän ja näen konkreettisesti roskaamisen vaikutukset, niin olen enemmän asiasta keskustellut ja intouduin tosiaan, jopa kirjoittamaan närkästyksestä.

Hyvä on se, jos yksikin muuttaa toimintatapaansa. Saatikka monet. Tämä kirjoitus on kuitenkin aiheuttanut hyvää keskustelua ja pohdintaa aiheesta. Hyvä niin.

Ja erääseen kirjoitukseen kommentti: kyllä minulla on toki myös tunne, että joistain paikoista olisi joko poistettu roskiksia, jolloin roskia heitellään esim. nakkareiden osalta ympäriinsä ja lokit sekä rotat sitten innostuvat tulemaan lähistölle. Pitäisi putiikin huolehtia ainakin, että roskis on vieressä, jos luvan myyntiin on saanut.

Käyttäjän nurmialex kuva
Alex Nurmi

Pelkkää asiaa! Heräsin tänä keväänä itsekin tämän asian tiimoilta. Useampana viikonloppuna jo Fiskarssin roskapihtien kanssa kerännyt roskia. Pakko, koska tuntuu että yksinkertainen asia, kuten omien roskien vieminen roskikseen on unohtunut ihmisiltä. Tienpientareet täynnä Mc Donaldsin roskia, röökiaskeja, pahvisia kahvikuppeja yms. Olen myös löytänyt mikron, arkkupakastimen, autonrenkaita jne.

www.roskapaivassa.net liike tekee hyvää työtä, mutta aina kaivataan ihmisiä lisää jotka puhuu roskaamista vastaan.
Kaikesta huolimatta hyvää kevättä. Terveisin Alex Nurmi, Turun Perussuomalaisista.

Sampo Vallius

Roskapihdit ovat hyvä keksintö ja kovassa käytössä täälläkin. Noita mainitsemiasi roskalajikkeita tulee ihan älyttömästi: McDonald'sin pakkauksia ja tupakka-askeja. Varsinkin pientä muoviroskaa on tien ja katujen varret täynnään.

Siivoan kotinurkat pari kertaa kuussa vähintään. Läheinen 24/7-huoltis ja Mäccäri pitävät huolen, että kerättävä ei kesken lopu. Jos perjantaina kerää säkillisen, maanantaina saman verran odottaa jälleen löytäjäänsä. Ja roskaaminen vaan kiihtyy. En ymmärrä mikä ihmisiä vaivaa? Täälläkin olisi roskiksia, joten mahan ei tarvitsisi mitään heittää. Mikä tähän auttaisi?

Roskaajia löytyy kaikista kulttuureista ja ikäryhmistä, mutta pitkän kokemukseni perusteella voin sanoa, että yliedustettuina tässä kunniattomassa joukossa ovat EST-kansallistunnuksin varustetuilla autoilla liikkuvat, täysi-ikäisyyttä lähestyvät poikalapset ja kaikenikäiset tupakoivat ihmiset. Olen todennut, että tupakoivalle koko maailma on yksi suuri jäteastia. Tupakantumpit ja pakkaukset muoveineen putoavat tasan niille sijoilleen, missä röökaaja kulloinkin tallaa. Ei voi kuin ihmetellä!

Käyttäjän AlekAlekseevits kuva
Ari Vehkanen

""Etelä-Afrikassa tämä ajattelumalli on muuten ihan yleisesti suosittu asenne. Siksi opettajat eivät kannusta lapsia heittämään jätteitä roskiin vaan kadulle koska roskaamalla he työllistävät muita. Eli eväiden syönnin jälkeen koululuokka (yleensä) heittää roskat suoraan bussin ikkunasta kadulle jolloin useampi siivooja tulee hetken päästä siivoamaan roskat pois.

Samoin esimerkiksi Kiinan köyhillä alueilla tämä on täysin normaalia. Ihmiset saavat elantonsa roskaamisesta. Mistään kehittyneestä teknologiasta tässä ei ole kyse, vaan kunnossapitäjille annetaan käsintehdyt luudat joilla he sitten lakaisevat katuja.""

""Kun kansalainen heittää roskan maahan, hän tekee hyvän työn työllistämällä kadunlakaisijaa. Samalla tavalla koirankävelyttäjä joka ei korjaa koiran jätöksiä kadulta on suorastaan sankari, koska hän pitää huolen siitä että kaupungin katuhuolto ei istu toimettomana.""

Eli henkilö voi vapaa-ajalla roskata itse ja sitten työpäivänä korjata roskat pois jotta on töitä josta saa palkkaa jotta ei syrjäydy yhteiskunnasta.

Roskaaminen myös työllistää roskien kerääjiä sekä päälliköitäkin ;-)

http://jremes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141818-oles...

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Itse inhoan roskista eniten tupakantumppeja, vaikka itse tupakoitsija olenkin. Ei ole ollenkaan harvinaista joutua jonkun kiukunpuuskan kohteeksi, vaikka itse pidän tuhkapurkkia vyöllä.

Tapanani onkin ollut nähdessäni jonkun heittävän tumpin maahan kerätä se niin että roskaajakin sen huomaa.

Toimituksen poiminnat